|
Paleohora oli kerran rauhallinen kalastajakylä mutta on nykyään suosittu kansainvälinen lomakohde. Paleohora sijaitsee kapealla niemellä ja molemmin puolin on hienoja rantoja kilometreittäin. Toisella on tuulinen hiekkaranta ja toisella taas suojaisa kiviranta. Kesäiltaisin pääkatu suljetaan liikenteeltä ja kahvilat ja ravintolat levittäytyvät tilalle. 1200-luvulta peräisin olevalta linnan jäänteiltä avautuu upea näköala kauas merelle ja ylös vuorille. Kuvauksellisinta kaupungissa on kapeat kadut linnan ympärillä.
|
|
| Pelikaani Aris ystävättärineen |
Aamulla heinäkuun 6. päivänä, 1997, nousin koneeseen ja lensin Haniaan, Kreetalle. Oli 25. syntymäpäiväni ja juhlistaakseni tapahtumaa, olin varannut itselleni 3 viikon loman Paleohoraan, tuohon aikaan uuteen kohteeseen Kreetan lounaisrannikolle. Tämä oli ensimmäinen matkani ulkomaille aivan itsekseni ja olin siitä hyvin jännittynyt. Samaan aikaan minulla oli pienoinen kriisi johtuen neljännesvuosisata-syntymäpäivästäni, olinhan jo niin kauhean vanha. muuten olin onnellinen ja hyvällä tuulella. Hyvä tuuleni ei kuitenkaan johtunut shampanjasta jota matkalla siemailin vaan myös siitä, että elämäni oli niin hyvällä mallilla. Olin valmistunut tuona keväänä ammattiin ja saanut ensimmäisen oikean työpaikan, uusi elämä aivan uudessa kaupungissa odotti minua. Tosin vasta tämän "elämäni loman" jälkeen.
Saavuimme Haniaan jo ennen puolta päivää ja bussimme Paleohoraan odottikin jo minua ja muita sinne matkaavia suomalaisia. Matka kesti kaiken kaikkiaan melkein kolme tuntia, mutta huikeita vuoristomaisemia katsellessa aika ei merkinnyt mitään. Paleohora on pieni kylä kapealla niemellä. Molemmin puolin on hienot rannat, suuri hiekkaranta toisella ja pieni mukulakiviranta toisella. Ja hyvin eläväinen kylä keskellä. Oli vaikea uskoa että kylässä olisi vain vajaat 2500 vakituista asukasta, sillä kesäaikaan määrä moninkertaistui. Paleohora sykähdytti minut heti. Se tuntui jotenkin unenomaiselta paikalta. en voinut mitään, mutta mieleni oli hyvin romanttinen ja eräällä tapaa nostalginen. ensimmäinen ilta oli tosin hyvin dramaattinen.
Ensimmäisenä iltanani kylän läheisillä kukkuloilla riehui metsäpalo. Tuli värjäsi öisen tumman taivaan oudon punaiseksi. Lähimmät kukkulat näyttivät uskomattomilta, liekit melkein pystyi näkemään... fantastinen näkymä, vaikkakin tulipalon aiheuttamia tuhoja ajatellen hyvin traaginen tapahtuma. Kaikki tämä teki lomastani hyvin erilaisen ja tavallaan merkittävän.
Minulla ei ollut lainkaan suunnitelmia lomani suhteen. Halusin vain rentoutua. Ja niinhän teinkin. Rannat olivat aivan ihanat ja siellä vietinkin paljon aikaa päivittäin. Illat kuluivat nopeaan istuskellen ravintolassa tai kahvilassa, tai discoissa. Tein laivaretkiä päiväselti mm. Sougiaan, joka oli kuin päivä helvetissä, sillä niin kuuma siellä oli, sekä Elafonissiin, joka olikin jo tuttu aikaisemmalta Kreetan matkaltani. Muutamana päivänä vaelsin lähikyliin, kuten Anidriin, ja sieltä rotkon kautta Anidrin rannalle. Siellä oli 3 toinen toistaan ihanampaa rantaa. Kahdesta syystä rannat yllättivät minut täysin: ensinnäkin rannat ovat aivan upeat ja toisaalta siellä tapasin hyvin seurallisen miehen, joka sattui olemaan naturisti. Niinpä niin, en antanut sen kuitenkaan häiritä ja pienen jutustelun jälkeen hän jättikin minut omaan rauhaani. Anidri on onneksi iso ranta ja tilaa on varmasti aivan kaikille. Anidrin rannalle pääsee helposti muutenkin kuin vain rotkon kautta. Autotie tulee aivan muutaman sadan metrin päähän ja siitä lyhyt polku pitkin rantaa. Mutta jos haluat liikuntaa, suosittelen rotko-reittiä. Matkaa kertyy noin 7 km Paleohorasta Anidrin kylän kautta. Rotko on turvallinen ja et pääse eksymään. Partiolaisille tutut maamerkit opastavat reitin yli kivien. Ota mukaan evästä ja runsaasti vettä, sillä rannalla ei ainakaan viimeksi ollut minkäänlaista ravintolaa. Toinen upea ranta Paleohoran lähettyvillä on Kondourassa. Tie vie perille asti ja ranta on snorklaajille omiaan. Paleohoran hiekkaranta on surfaajien suosiossa sen tuulien takia. Joskus tuulet kuitenkin yltyvät myrskyksi asti ja silloin on parasta olla aivan muualla...
Itse Paleohoran kylässä on helppo oppia liikkumaan. Kylässä on yksi pääkatu, bussiasemalta kirkolle ja kaksi rantatietä sen molemmin puolin samansuuntaisesti. Sataman puoleisella rantatiellä on suurin osa ravintoloista ja kahviloista. Iltaisin rantatie, kuten myös pääkatu suljetaan liikenteeltä ja ravintolat levittäytyvät pöytine ja tuoleineen kadulle. Toisella rantatiellä on sitten hiljaisempaa, mutta sieltäkin löytyy hyviä ruokapaikkoja. Iltakävelyllä kierretään kylää rannalta toiselle. Kylässä on myös vanha venetsialaislinna, joka rakennettiin muinoin kylän suojaksi. Nyt siitä on jäljellä lähinnä vain rauniot, mutta näköalaa yli kylän se ei haittaa. Lisäksi matkalla ylös löytyy useampikin hyvällä näköalalla varustettu viihtyisä ravintola. Ravintoloista itse suosittelisin Odysseiaa, Coralia tai Pizzeria Portofinoa.
Paleohoran ihmisiin oli helppoa tutustua. Kaikki olivat aidosti ystävällisiä ja lämpimiä. Sain muutamia todella hyviä ystäviä noiden kolmen viikon aikana ja ensi kesänä tapaan heitä uudelleen, sillä olen lähdössä kiertämään Länsi-Kreetaa. Toivoisin ettei Paleohora olisi muuttunut tippaakaan. Saa nähdä valtaako tällä kertaa mieleni nostalgia ja romanttisuus kuten viimeksi.
|
