Make your own free website on Tripod.com
Heidin Reppumatkaajan päiväkirja.
Laivalla Loutroon ja Agia Roumeliin...
Vieraskirja.

Home

Loutro laivalta katsottuna.
Loutro laivalta katsottuna.

Edellisenä iltana olin jutellut ravintola Samarian tarjoilijoiden kanssa tarkoituksestani matkata laivalla Paleohoraan ja he tiesivät kertoa että laiva ei todellakaan saapuisi Paleohoraan ennen kuin illalla. Olin pettynyt ja vihainen. Joutuisin odottelemaan Agia Roumelissa useita tunteja ennen kuin matka jatkuisi jälleen ja pääsisin viimein Paleohoraan. Kelasin mielessäni muita mahdollisuuksia päästä nopeammin perille, mutta kaikki suunnitelmat tuntuivat huonoilta suunnitelmilta. Olisin voinut mennä bussilla ensin Haniaan ja sieltä Paleohoraan, tai lähteä myöhemmällä laivalla Hora Sfakiasta ja odotella vähemmän aikaa Agia Roumelissa. Joka tapauksessa joutuisin odottelemaan. Niinpä pysyin alkuperäisessä suunnitelmassa. Odottelisin Agia Roumelissa, menisin rannalle, vaeltaisin Samarian rotkoa tai vain olisin ja odottelisin. Niinpä nousin laivaan klo 10.30 yhdessä kymmenien ihmisten kanssa, jotka olivat lähdössä valloittamaan Samarian rotkoa. Ensimmäisen pysähdyksen laiva teki Loutrossa, josta laivaan nousi lisää matkustajia. Loutro näytti vallan hassulta paikalta, kaikki kylän rakennukset olivat kuin samalla muotilla tehtyjä, valkeita väriltään, ikkunan puitteet ja ovet sinisiä, aivan toistensa näköisiä. Ja tarkoitan että ne olivat todella aivan identtisen näköisiä. Ainoa eroavaisuus oli kylteissä, joista ilmeni oliko rakennus hotelli vai ravintola. Tekstin fontti poikkesi talo talolta. Erikoinen paikka!

Loutrossa.
Loutrossa.

Loutrosta jatkoimme matkaa Agia Roumeliin, jonne saavuimme puolilta päivin. En jaksanut kuitenkaan lähteä rotkoon vaeltamaan joten sen sijaan kortteerasin rannalle ja jäin paistattelemaan päivää. Ranta oli melkein musta väriltään, ja pientä kiveä. Kävin uimassa ja kuivattelin hetken. Rannalla oli kuitenkin tukahduttavan kuuma, enkä viitsinyt olla siellä paria tuntia pitempään. Seuraavaksi suuntasin kulkuni takaisin satamaan. Siellä löysin ravintola Taran. Istuin lopun ajan siellä syöden lounasta ja vain odotellessa. Ravintola täyttyi pikkuhiljaa retkeilijöistä, pölyisistä ja nääntyneistä. Lähtöaika lähestyi ja siihen mennessä ravintola oli jo aivan täysi. Mutta täällä varjossa olikin mukava odotella matkan jatkuvan. Puoli viisi lähti toinen laivoista takaisin Hora Sfakiaan ja varttia myöhemmin minun laivani. Nyt matkaa oli jäljellä enää puolitoista tuntia. Viimein pääsisin perille Paleohoraan.